maanantai, 28. maaliskuu 2011

Päällikön kuulumisia, osa 17

Moi kamut,

mul oli taas halikeikka tänään ja mä pussasinkin oikein yhtä vanhusta kun se kerran teki aloitteen. Kivaa oli, vaik sitä mä en oikein tajuu, miks mä en saa syödä niitä pullan palasia sieltä pöydän alta. Muuten tiedätteks’ te mikä on Turun seudun kolmanneksi suosituin Halibernirotu? Se on espanjanvesikoira. Meitä on siellä kaks kappaletta, minä ja Vola .  Vuoden alussa oltiin toiseksi suosituin rotu, mutta nyt kuulemma joku Bichoni on mennyt edelle.

Muuten: meijän vaari on taas terve! Tikit on poistettu ja haava parantunut hyvin. Päivisin se on aika pirtee ja etenkin ruoka-aikaan tosi pirtee, mutta yöt se nukkuu niin sikeesti, että Hansun pitää aamulla oikein herätellä sitä. Nukkuessaan se ei enää muutenkaan kuule oikein hyvin. Me muut pojat herätään aina saman tien jos jossain jotain mielenkiintosta tapahtuu, mut Memo – se vaan kuorsaa.

Sit mä olen käyny Tokotreeneissä Hansun kanssa. Mun ryhmäs on mun äippä ja sisko kans ja Gimma, mun hyvä kamu ja Rufus ja Retale. Niit mä en tunne nii hyvin viäl, mut kyl nekin varmaan on tosi kivoi.

Mites’ teillä kaverit muuten kotona sujuu? Mulla sujuu tosi hyvin. Meillä porukat ottaa mut ja mun ”harrastukset” tosi kivasti huomioon. Mä satuin nimittäin kuulemaan kun Hansu ja Jari yks päivä jutteli keskenään.
Jari: ”Kävisitkö hakemassa Ohlssonilta uuden kuvaston? Se on ilmestynyt tänään.”
Hansu: ”Sopiihan se. Montako haluat, että tuon?”
Jari: ”Tuo kolme, yksi kirjahyllyyn, yksi autoon ja yksi BOBOlle olkkarin lehtilaatikkoon.”

Nyt mun tarvii lähtee nukkumaan.
 

maanantai, 14. maaliskuu 2011

Huippukouluttajan opissa viikonlopun agileirillä

Jo perinteeksi muodostunut  vesikoiraporukan leiri ylitti taas kaikki odotukset. Janita on ihan huippu myös kouluttajana. Hän osaa päätellä mistä kiikastaa ja osaa kertoa havainnollisesti miten homma saadaan toimimaan. Hän on rauhallinen tsemppaaja, joka saa oppijan onnistumaan!  Videoita on nyt analysoitu edestä ja takaa. Opittavaa on kyllä vielä aika paljon!

Nämä muistan:

  • En yliohjaa - pienet, rauhalliset liikkeet riittävät useimmiten!
  • Pidän ohjauksissa käden matalalla, en huido!
  • Rytmitän oikein, en kiirehdi liikaa - turhaan!
  • Yritän olla edes vähän ketterämpi.
  • Muistan myös polvet, ohjaan "rennosti", monet ohjausliikkeet lähtevät jaloista.
  • Harjoittelen lisää vippausta, opettelen "lukitsemaan koiran käteen".
  • Ymmärrän, että rintamasuunnalla todellakin on merkitystä.
  • Jaakotus - "peruuta esteelle".
  • Muistan myös jarruttaa - myös koiraa, aina ei ole hyvä mennä täysillä.
  • Ohjaan, en oleta!!

Tämä viikonloppu jätti jälkeensä myös aimo annoksen innostusta! Ja Vola oli taas ihana .

Tiistaitreenit odottaa huomenna.

 

 

lauantai, 12. maaliskuu 2011

Päällikön kuulumisia, osa 16

Moro!

Se olen minä taas täällä kun kirjoittelen. Päällikkö-tittelistä on käyty keskusteluja, mutta palsta jatkuu ;).

Oon touhunu kaikenlaista. Viime viikolla kävin katsomassa sisko- ja velipuoliani. Pääsin ihan pentulaatikkoon asti ja siellä oli huisin ihmeellistä. Kuvitelkaa, että yks Virtanen niistä ”rääpäleistä” murisi mulle, mutta sekin oli sitten ihan hiljaa kun pääsi nenäetäisyydelle minun kanssa. Tykkäsin niistä oikein kovasti, kuolasin ihan ja se oli Hansusta ja Tarusta vähän huvittavaa.

Ja sitten olen käynyt välillä töissä vanhainkodissa, halattavana. Viime kerrallakin jaksoin reippaasti peräti kolme osastoa. Mammat sanoivat, että olen kaunis ja komia.

Tiedätkös muuten, että meidän Memolta leikattiin kivekset. Se on ollut tosi reipas. Aluksi sitä yritettiin teljetä eri huoneeseen silloin kun me ollaan keskenään kotona, mutta ei sitä mitkään portit ym. systeemit pidättele. Se löytää kyllä keinot murtautua meidän muiden luokse. Minä olen sitä myös lohduttanut.



Eilen olin tokoilemassa. Hyvin meni! He-heh, mua vaan naurattaa, kun Hansu selitti sielläkin totisella naamalla, etten mä osaa vieläkään mennä maahan ja silleen. Oli kuulemma kotona monta kertaa yrittänyt. Hallilla päätin näyttää, että kyllä mä osaan! Musta on vaan kiva juksata ja höynäyttää noita kaksijalkaisia. Ne on joskus niin totisia tyyppejä ;). Ja välillä niin sekasin... Jos mua ei huvita tehdä jotain, niin heittäydyn ihan ”ööksi” ja otan sellaisen ”en ymmärrä” –ilmeen.

No mutta nyt mun täytyykin lopettaa, kun meen tänään Tarun kanssa agilityyn. Jee!

Terveisin,
Juksu-BOBO

tiistai, 8. maaliskuu 2011

Rakastan valsseja, rakastan valsseja

Saiskohan tuosta mantrasta taikavoimaa...

Tänään agitreeneissä muutama hyvä valssin paikka, mutta mulla vaan oli tyypilliseen tapaan suunta  ja ajoitus ihan hukassa. Jotenkin onnistun välttelemään valssien harjoittelua. Niistä on kehkeytynyt mulle "ikäviä" ohjauskuvioita, jotka ei ikinä onnistu nappiin. 

Olihan meillä tänään muutama onnistunut ohjauskuviokin. Ja lähdössä oli nyt aavistuksen rauhallisempi fiilis. Siirryin Volan kanssa lähtöön ilman remmiä ja otin pojan sivulle. Tämä näyttäisi vähentävän "venkuroivuutta" kun hihnaa ei kiskota pois enää tuossa vaiheessa. Toisaalta selkeät käskyt rauhoittavat myös.

Muista treenata:

  • Putkijarrutus
  • Valssit
  • Vekkaukset
  • Malttia ja tarkkuutta lähtöön
  • Ketteryyttä liikkumiseen

Ja viikonloppuna sitten Hitti-Areenalle.

 

torstai, 3. maaliskuu 2011

Memo toipuu kivesleikkauksesta

Kivesleikkaus sujui hyvin, mutta kasvain osoittautui todennäköisesti pahanlaatuiseksi. Lääkärin mukaan kasvaimen keskiosa oli kuoliossa, mikä viittaa nopeaan kasvuvaiheeseen ja kertoo kasvaimen aggressiivisuudesta. Kasvain oli kuitenkin silminnähden hyvin rajoittunut, mutta etäpesäkkeitä on saattanut "karata" verenkierron mukana. Surullista. Pitää vaan ymmärtää, että ikää Memolla jo on aika paljon. Nyt elämme päivän kerrallaan ja nautimme jäljelläolevista yhteisistä hetkistä.

Leikkaus ei Memon vauhtia ole ainakaan toistaiseksi hiljentänyt. Eikä töttörö juurikaan haittaa menoa. Portaat sujuvat hyvin ja soffallekin pääsee, kun muistaa hyppyvaiheessa nostaa hiukan päätä. Yritin eilen illalla rajoittaa sohvalle ja sängylle tuloa, mutta tuntuu, että Memolle asiat pitää mennä niin kuin ne ovat ennenkin menneet.  Ihan pakko saada koko ajan olla siellä missä muutkin.  Ja viime yönä sekään ei tuntunut auttavan. Olin tehnyt Memon viereen petin lattialle, mutta siitä huolimatta yö oli levoton ja rauhaton kahteen saakka. Missään ei ollut hyvä, eikä töttörö päässä ollut niin helppo rakentaa "pesäpaikkaa".

Tänään illalla tilanne on ollut paljon rauhallisempi. Ehkäpä kunnon ruoka on auttanut asiaa :). Kurjaa taas huomenna jättää Memoa yksin eri huoneeseen, mutta pakko mikä pakko. Muuten isommat pojat yrittävät parantaa haavat parhaaksi katsomallaan tavalla heti kun silmä välttää.

Ompeleet poistetaan kahden viikon kuluttua. Juokseminen, hyppiminen ja vapaa leikkiminen on kielletty kolmen viikon ajan.

  • Meille tärkeät kumppanuudet

  • Blogi-arkisto

  • Sivut

  • Henkilötiedot

    Näillä sivuilla voit tutustua kolmen koirapojan elämään.

    "Päiväkirjan avulla kirjoittaja voi palata myöhemmin ajassa taaksepäin ja löytää sieltä itsensä nuorempana."
    (Uppo-Nallen juhlakirja)

  • Tagipilvi