Moro!

Se olen minä taas täällä kun kirjoittelen. Päällikkö-tittelistä on käyty keskusteluja, mutta palsta jatkuu ;).

Oon touhunu kaikenlaista. Viime viikolla kävin katsomassa sisko- ja velipuoliani. Pääsin ihan pentulaatikkoon asti ja siellä oli huisin ihmeellistä. Kuvitelkaa, että yks Virtanen niistä ”rääpäleistä” murisi mulle, mutta sekin oli sitten ihan hiljaa kun pääsi nenäetäisyydelle minun kanssa. Tykkäsin niistä oikein kovasti, kuolasin ihan ja se oli Hansusta ja Tarusta vähän huvittavaa.

Ja sitten olen käynyt välillä töissä vanhainkodissa, halattavana. Viime kerrallakin jaksoin reippaasti peräti kolme osastoa. Mammat sanoivat, että olen kaunis ja komia.

Tiedätkös muuten, että meidän Memolta leikattiin kivekset. Se on ollut tosi reipas. Aluksi sitä yritettiin teljetä eri huoneeseen silloin kun me ollaan keskenään kotona, mutta ei sitä mitkään portit ym. systeemit pidättele. Se löytää kyllä keinot murtautua meidän muiden luokse. Minä olen sitä myös lohduttanut.



Eilen olin tokoilemassa. Hyvin meni! He-heh, mua vaan naurattaa, kun Hansu selitti sielläkin totisella naamalla, etten mä osaa vieläkään mennä maahan ja silleen. Oli kuulemma kotona monta kertaa yrittänyt. Hallilla päätin näyttää, että kyllä mä osaan! Musta on vaan kiva juksata ja höynäyttää noita kaksijalkaisia. Ne on joskus niin totisia tyyppejä ;). Ja välillä niin sekasin... Jos mua ei huvita tehdä jotain, niin heittäydyn ihan ”ööksi” ja otan sellaisen ”en ymmärrä” –ilmeen.

No mutta nyt mun täytyykin lopettaa, kun meen tänään Tarun kanssa agilityyn. Jee!

Terveisin,
Juksu-BOBO